Kun Maskussa alkoi kaatua kunnan omistamaa metsää talvella 2017-2018, aloimme selvittää taustalla olevia päätöksiä. Kävi ilmi, että metsänhoitoyhdistys Lounametsä tekee kunnalle metsäsuunnitelman 10 vuoden välein ja nyt oli kyse loppukiristä 2009-2018 suunnitelmaan. Päättelimme, että kohta tilataan suunnitelma uudelle kymmenvuotiskaudelle, joten jätimme 26.2.2018 valtuustoaloitteen "Maskun metsien hoitosuunnitelman uudistaminen". Naivisti kuvittelimme, että saisimme uuteen suunnitelmaan luokittelun talousmetsiin ja muihin metsiin ja vielä kuntalaisetkin ehdittäisiin ottaa mukaan suunnitteluun.
Toisin kävi. Seitsemän vuoden jälkeen aloiteemme on yhä käsittelyssä, ja kunnan talousongelmien vuoksi lähimetsät ovat suuremmassa vaarassa kuin koskaan ennen.
Luontoselvitysarvio kyllä valmistui 18.12.2018, mutta sekään ei ole missään luettavana. Odotamme myös kunnanhallituksen 13.9.2021 lupaamaa Maapoliittisen ohjelman uudistusta, johon on luvassa ”luku, jossa luodaan periaatteet ja tavoitteet kunnan maaomaisuuden, varsinkin metsäalueiden, hallinnasta”. Viimeistään talousmetsiksi luokittelu ja selvitys vastuullisuudesta nähtäneen Maskun luontostrategiassa, jonka on kunnan strategiassa luvattu valmistuvan vuodeksi 2028.
Mhy Lounametsän tekemä Metsäsuunnitelma 2019-2028 vain ilmestyi teknisen lautakunnan käsittelyyn 10.12.2019 ilman etukäteiskeskustelua metsänhoidon tavoitteista tai periaatteista. Suunnitelma herätti monenlaisia kysymyksiä, kun epäselvät kartat hankaloittavat pelkän sisällönkin ymmärtämistä. Toisekseen päätettäväksi tuotiin pelkkä maisemetyöluvan hakemiseen, ei siis suunnitelman varsinaista hyväksymistä.
Maisematyölupa vaaditaan asemakaava-alueella tonteiltakin kaadettavista puista, mutta 10 vuodeksi tehdylle metsäsuunnitelmalle haettava lupaa kattaa kerralla kaikki metsäsuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet.
Vihreät esitti eriävän mielipiteen - toki vain maisematyöluvasta, kun suunnitelman sisältöä ei edes käsitelty. Maisematyölupa myönnettiin muutoksitta alkuvuonna 2023, vaikka siihen oli tehty useita muistutuksia. Luonnonsuojelyhdistys Hirvijokilaakso vei asian hallinto-oikeuteen. Vuoden odottelun jälkeen oikeus vain totesi ettei yhdistyksellä ollut oikeutta valittamiseen (toisin kuin yksittäisillä jäsenillä). Lopullinen maisematyölupa myönnettiin alkuvuodesta 2024.
Tällä hetkellä on siis voimassa maisematyölupa, jonka perustana on metsäsuunnitelma, jota kunnassa ei ole hyväksytty. Vihreät olivat alusta asti vaatineet varsinaisen metsäsuunnitelman käsittelyä, mutta vasta joulukuussa 2024 hyväksyminen tuotiin tekniseen lautakuntaa. Suunnitelma palautettiin valmisteluun ja maaliskuussa 2025 metsäsuunnitelman käsittely kunnassa on yhä kesken. Keskustelussa ei ole lainkaan käsitelty talousmetsien hoitotapoja, suojametsien kattavuutta tai suojelutarpeita.
Koska kunnalla omistajana ei ilmeisesti ollut mitään omia tavoitteita, niin mhy esitti tuottojen maksimoimista ja hoitoa tasaikäisenä (siis käyttäen päätehakkuita eli avohakkuu ja siemenpuuhakkuu). Jatkuvaa kasvatusta sovelletaan 9 ha kunnan 350 metsähehtaarista. Yli puolet metsistä on asemakaava-alueilla ja vielä enemmän asutuksen läheisyydessä.
Varsinaisia puistoja Maskussa ei ole kuin Rosariumin vieressä, mutta kaamerkinnät PL, VP ja VU määrittävät metsät puistoiksi, (lähi)virkistysalueiksi (jotkut merkinnällä "luonnontilassa säilytettävä puistoalue"). Metsäsuunnitelma ei huomioi kaavamerkintöjä.
Vaikka suunnitelmaa ei ole hyväksytty, sen perusteella on Maskussa viime vuosina harjoitettu intensiivistä "puistojen hoitoa". Käytännössä metsistä hävitetään eläimille tärkeät pensaat ja lehtipuut varsinkin isojen havupuiden ympäriltä helpottamaan metsätyökoneiden toimintaa tulevina vuosina. Taajamametsiä hoidetaan muualla lähes aina sunnitelmallisesti (RAMS-luokituksen mukaisesti) ja usein jatkuvapeitteisenä poistamalla vain satunnaisia ongelmapuita. Jos virkistysalueiden hoitoon on Maskussa varoja, kannattaisi keskittyä monilajisuuden ylläpitoon, havupuiden poistoon jalojen lehtipuiden ympäriltä, sekä puiden istuttamiseen vaikkapa teiden varsiin.
Metsäsuunnitelman perusteella arvioidaan Maskun metsistä saatavan 10 vuodessa nettotuloa 310 000 €. Kunnassa on nyt liikkeellä suuri pelastussuunnitelma kunnan 35 miljoonan velkojen kattamiseksi toteuttamalla metsäsuunnitelma maksimaalisesti parin lähivuoden aikana.
Mistä Metsäsuunnitelman arvioima tuotto otettaisiin? Vasemmalla olevassa taulukossa näkyvät ne alueet (nro metsäsuunnitelmassa ja paikka silloin kun se on suunnitelmasta selvinnyt), käsiteltävä ala ja puuston ikä.
Taulukko kattaa kaikki päätehakkkuuut (sarake toimi: avo-, siemen- ja erikoishakkuu) ja ne harvennukset (harv), joista on arvioitu saatavan tuloa vähintään 4 000 €.
Nämä kohteet kattavat 55 ha ja tuotoksi lasketaan 6500 kuutiota puuta ja 220 000 € rahaa.
Kokonaisarvio on 310 000 € ja 12 000 puukuutiota eli luetellut päätehakkuut kattavat lähes kaikki tukit. Taulukossa luetellut kohteet kattavat noin 2/3 arvioidusta tulosta, ja loppu on lähinnä hakkeeksi menevää kuitupuuta perkauksista ja harvennuksista.
Taulukosta näkyy, että suurimpia hakkuita suunnitellaan (10 ha avohakkuu) Isosuon pohjoispuolelle ja Seikelän koulun ja päiväkodin taakse 5 ha avohakkuu). Muita avohakkuita on suunnitteilla Karhupuiton Merlatan puoleiseen osaan (2 ha). Akkoistenmäkeen, Takapalttaan, Humikkalaan, Piiksvuoreen ja Pirttimäkeen on suunnitteilla laajoja hakkuita. Myös Rivieran Haloilan puoleisessa osasta ja toisaalta Karevan luonnonsuojelualueeseen rajoittuvalle rannalle on suunniteltu varsin intensiivisiä hakkuita.
Mukana on kohteita, jotka luultavasti sopivat talousmetsiksi, mutta sarakkeessa HUOM on lueteltu selvitettäviä seikkoja useimmista paikoista. Lyhenteet PL (lähimetsä), PI (istutettava puusto), VL (lähivirkistysalue), VU (urheilu ja virkistys) tarkoittavat, että kyse on asemakaava-alueesta). Sarakkeessa on lueteltu myös tarve selvittää merkitys suoja-alueena, luontokohteena, tai asutusta lähellä sijaitsevana alueena.
Tarvitsemme keskustelua ja taustatyötä jatkosta eli vuosia 2029-2038 varten. Metsäsuunnitelmaa ei edes Lounametsän ohjeistuksen mukaan olen tarkoitus sellaisenaan käyttää, vaikka Maskun nykyinen hallintosääntö sen mahdollistaakin.
Ei ehkä ole tarpeen vuosien 2019-2028 metsäsuunnitelmaa edes erikseen hyväksyä, vaan laatia tarkempi hakkuusuunnitelma, kun seuraavat asiat on huomioitu:
1. Selvitetään metsäsuunnitelman alueiden sijainnit.
2. Asemakaava-alueilla pääsääntöisesti lopetetaan toimenpiteet, kunnes puistojen hoitokriteereistä on sovittu.
3. Selvitetään suojametsien tarve. Erityisen tarkasti pitää perehtyä Isosuon ja Karinkylän väliseen alueeseen. Kaava-alueella kasitien lähialueet (Humikkala -Kiisanpirtin alue, Riviera-Kareva), Akkoistenmäen teollisuusalueen läheinen virkistysmetsään.
4. Selvitetään suojelun arvoiset kohteet ja METSOn tms kautta haettavat korvaukset suojelusta. Mahdollisia kohteita ovat esim. rantametsät (Iso-Joumu, Pikisaari), kunnostusta tarvitsevat tammimetsät (esim. Vähäkorventien eteläpuoli), Rapuoja, Loukkokorven kivikko ja sen eteläpuolinen puro ja Sulhontien leikkikentän ympäristö. Myös uudelleenmetsitystarve on selvitettävä (esim. Traileritukun ja liikenneympyrän väliin jaloja lehtipuita).
5. Selvitetään kaava-aluieden ulkopuoliset alueet, joiden lähellä on asutusta. Tässä yhteydessä pitää lisäksi huomioida kunnan tulevia laajentumis- ja kaavoitustarpeita.
Metsäsuunnitelmaan perustuva hakkuusuunnitelman vuosille 2025-2028 pitäisi kattaa vain talousmetsiksi katsotut alat.
Näille ja vain näille alueille teetetään uusi metsäsuunnitelma 2029-2038, kun kunta on selvittänyt tavoitteensa metsien hoidolle. Muille alueille teetetään RAMS (rakennetun ympäristön viheralueiden) luokitus, ja niiden hoito siirtyy sen mukaisesti toteutettavaksi.
Suunnitelmat metsien käytöstä kuulutetaan kuntalaisille nähtäväksi ja ne hyväksytään teknisessä lautakunnassa ennen toimeenpanoa.